deinopis2

Heittoverkkohämähäkki – Araknomaailman pöllö

Teksti ja kuvat: Håkan Söderholm

Lyhyesti:

Deinopis-suku eli heittoverkkohämähäkit ovat kotoisin trooppisilta seuduilta. Niillä on hyvin poikkeuksellinen ja poikkeuksellisen hyvä näkö. Useimmat hyvän näkökyvyn omaavat hämähäkit saalistavat päiväsaikaan. Näin toimivat esimerkiksi hyppyhämähäkit. Deinopis-lajit sen sijaan saalistavat yön pimeydessä. Silmiä löytyy kahdeksan kappaletta kuten useimmilla hämähäkeillä, mutta kaksi niistä ovat hyvin suuria. Näillä suurilla silmillä heittoverkkohämähäkki näkee öiseen aikaan.

Suvun lajit ovat ruumiinrakenteeltaan melko hoikkia ja niillä on pitkät raajat. Pituutta näillä hämähäkeillä on noin 3-7cm, mutta takaruumiin pituus ei kuitenkaan koskaan ylitä kolmea senttimetriä. Väritys on melko vaatimaton; harmaa tai ruskea. Joillakin lajeilla ja etenkin koirailla voi olla pitkiä raitoja, kun taas naaraat ovat enemmän yksivärisiä. Päivisin lepoasennossaan heittoverkkohämähäkki saattaa naamioitua niin hyvin oksaan tai puunrunkoon, ettei sitä huomaa ellei sitä säikytä liikkeelle. Se painaa raajansa ruumistaan vasten ja häviää helposti oksan taakse piiloon.

Pyyntiverkko eli heittoverkko on uskomattoman nerokas pyyntilaite, jota hämähäkki alkaa illan hämärtyessä valmistaa. Ensin kutojan pitää kuitenkin löytää sopiva ilmatila, jonka molemmin puolin on kaksi kiinteää pintaa. Tällainen tila voi esimerkiksi löytyä maanpinnan sekä puusta pudonneen oksan välistä. Ennen pyyntiverkkoa hämähäkki valmistaa siihen kuuluvan tukitelineen tavallisista silkkisiimoista. Se voi myös itse roikkua alaspäin telineestään. Tämän jälkeen se aloittaa paksumman seitin teon, jonka se takaraajoillaan nykii nopein liikkein pörröiseksi. Lopputulos on valkoinen, hieman kalastusverkkoa muistuttava tekele. Tämän verkon hämähäkki nappaa eturaajoihinsa ja asettuu odottamaan. Kun hyönteinen tai muu selkärangaton kulkee hämähäkin alta, työntää se verkkonsa nopeasti maata vasten saaliinsa päälle ja vetää verkon takaisin ilmaan. Joskus myös lentävä saalis voi jäädä taitavan hämähäkin saaliiksi. Pörröinen verkko takertuu hyönteisten teräviin raajapiikkeihin hyvin, eikä karkuun päästä kovinkaan usein. Ihmiselle vaaraton myrkky lamauttaa saaliin nopeasti ja pian ruokailu voi alkaa. Heittoverkkohämähäkki kutoo usein uuden verkon joka yö.

Aikuistuttuaan koiras lähtee etsimään naarasta ja pariteltuaan sen elämä pian päättyy. Naaras taas saa munasäkin, mikä voi sisältää toista sataa munaa. Se ei juurikaan vartioi säkkiä ja kuoriuduttuaan poikaset osaavat huolehtia itsestään. Heittoverkkohämähäkit elävät noin vuoden verran, naaraat yleensä aina pidempään mitä koiraat. Lajit ovat valitettavasti harvinaisia markkinoilla. Itse pääsin muutama vuosi takaperin kokeilemaan poikasten kasvattamista ja yksi niistä kasvoi upeaksi naaraaksi. Sitä sain nöyrästi tarkkailla vuoden päivät. Sen jälkeen en ole missään nähnyt niitä myynnissä, mutta ehkä onni vielä potkaisee joskus. Ulkomaisia nettikauppoja on hyvä pitää säännöllisesti silmällä. Kovin kalliita nämä hämähäkit eivät markkinoilla ole, usein alle 20 euroa kappale.

Terraario ja hoito :

Heittoverkot eivät ole kovin vaikeita hoitaa, eikä niillä terraariossa ole juurikaan mitään erikoisvaatimuksia. Koska nämä hämähäkit eivät liiku kovinkaan paljon ja voivat istua kuukausikaupalla samassa mielipaikassaan, ei terraarionkaan tarvitse olla kovin iso. Noin 20-30 cm suuntaan jos toiseenkin on ihan riittävä. Jos heittoverkon ostaa pienenä poikasena voi terraario olla tätäkin pienempi. Liian suuressa terraariossa poikanen voi helposti jäädä ilman ruokaa.

Lajit ovat erakkoja, eikä useita yksilöitä kannata yhdistää samaan asumukseen. Terraario voi olla mikä tahansa suurehko lasimaljakko tai muovinen varastoboksi, mutta liukkaat pinnat tuottavat tälle hämähäkille päänvaivaa. Tilanne voidaan korjata kiinnittämällä vaikka hyttysverkkoa terraarion muutamaan seinään sekä kattoon. Terraarion kannen on hyvä olla ilmastoitu verkolla tai reikäpellillä. Lämpötila voi olla 22-28 ja ilmankosteus korkeampi mitä huoneessa, mieluiten 70-80%. Tämä kosteus saavutetaan pitämällä terraarion pohjaturve tai multa koko ajan kosteana. Trooppinen eläin ei kuivuutta kestä ja pienehkö hämähäkki saa nestehukan muutenkin aika nopeasti kuivassa ilmassa.

Terraarioon laitetaan pihalta haettuja oksia pari kolme ja ne asetellaan ristiin rastiin, toinen pää pohjalle ja toinen juuri niin ylös, että terran kannen saa hyvin kiinni. Näistä oksista hämähäkki valitsee miuluisensa tukiverkolleen tai päivälepopaikakseen. Joskus asukki voi käyttää myös terraarion kattoa ankkurinaan oksien sijaan. Pohja-aineksen päälle voi ripotella puunlehtiä tai laittaa vaikka sammalta. Kumpikin vaihtoehto lisää luonnonmukaisuutta. Eläviä kasveja tai valaisinta ei tarvita. Kumpikin on silti toki tervetullut lisä, mikäli haluaa nähdä hieman vaivaa ja tehdä aidon viidakkomaisen terraarion.

Heittoverkot ovat häirittyinäkin aika hidasliikkeisiä ja terraarion puhdistustöiden ajaksi hämähäkin voi varovasti nostaa pois. Se tuskin pääsee livahtamaan karkuun ja voi odottaa vaikka huonekasveissa sen aikaa, että terraario on siivottu. Juomavesi tarjotaan sumuttamalla 2-4 kertaa viikossa. Verkko ei mene pilalle vedestä. Sumutus on hyvä hoitaa myöhään illalla kun asukas alkaa olla aktiivinen. Lepoasennossaan se ei välttämättä innostu juomaan, sillä vaistot käskevät sen pysytellä paikoillaan päivisin. Tämä hämähäkki ei osaa juoda vesikupista kuten maahämähäkit.

Eläimen syöttäminen on aina niin yhtä jännittävää katsottavaa. Voi kuitenkin mennä monta tuntia kunnes nappaa. Saaliin on kuljettava aivan hämähäkin silmien alta. Vaikka saalis olisi ihan vieressä, ei hämähäkki hievahdakaan kunnes sen mielestä on oikea hetki iskeä. Tämä asettaa omat pienet haasteensa ruokinnalle, kun pyynti kerran perustuu pelkkään sattumaan. Lajit eivät ole kovinkaan nirsoja ja pyydystävät monenmoisia ötököitä. Terraariossa helpoimmalla pääsee raatokärpäsillä, joiden toukkia myydään kalastusliikkeissä. Niiden lisäksi monenlaiset kasvatetut sirkat tai pihalta kerätyt pienet heinäsirkat käyvät myös. Poikasille pitää kasvattaa banaanikärpäsiä. Myös jotkin kiipeilevät torakat käyvät, kuten Blatta ja Periplaneta tai vihreä banaanitorakka.

Kaivautuvia torakoita ja muita rotevia hyönteisiä kuten kuoriaisia ei kannata antaa, sillä ne ovat yleensä liian voimakkaita ja pääsevät irti verkosta. Saaliseläimen pitää olla hämähäkkiä pienempi ja mieluiten vain 1-2/3 hämähäkin koosta, jotta se olisi lannistettavissa, tai että hämähäkki edes yrittäisi ottaa sitä kiinni. Hoitajan on hyvä tarkkailla tilannetta ja viimeistään aina aamulla on hyvä vilkaista, että onko sitä saatu syödyksi vai ei. Asiaa helpottaa jos saaliseläimetkin ovat yöaktiivisia lajeja! Joskus heittoverkko voi terraariossa saalistaa ympäri vuorokauden, vaikkakin yö on pääasiassa priimaa pyyntiaikaa. Varttunut yksilö pärjää yhdellä saaliseläimellä viikon tai parikin, varsinkin jos saalis on ollut lihaisa kotisirkka ym vastaava. Kärpäsiä, vahakoisia sun muita lentäviä hyönteisiä voi tarjota vähän useammin. Poikaset saattavat syödä jopa joka yö. Syömäjätteet pudotetaan maahan silkkiliinaan käärittyinä ja ne voidaan päivisin poistaa, ettei home ala viihtymään terraariossa.

Kuvat:

Aikuinen naaras koko komeudessaan ja juuri lähdössä liikkeelle. Tämä laji jäi minulla ollessani tuntemattomaksi, mutta se on ilmeisesti kotoisin trooppisesta Afrikasta. Oli laji mikä tahansa, sen pään kulmikkuus tuo huvittavasti häijyn katseen. YouTubessa voi käydä katsomassa videopätkiä tästä yksilöstä. Videot löytyvät hakusanalla ”Deinopis”.

Tässä kuvassa näkyy koko verkkorakennelma. Tukiverkko on kiinnitetty sivusuuntaan sekä ylös kattoon. Naaras voi takajalkojensa avulla roikkua pää alaspäin tukiverkosta.

Lähikuva kokoontaitetusta heittoverkosta, mitä naaras pitelee valmiustilassa eturaajojensa kanssa. Kun naaras levittää raajansa ja iskee taipuu tämä pyyntiverkko laajaksi pussiksi vangiten saaliin. Pieni multasääski on tarttunut vahingossa verkkoon, mutta ihan näin pienestä saaliista aikuinen naaras ei ole kiinnostunut.

Tässä 30 cm:n kokoisessa terraariossa naaras vietti elämänsä. Tämänkaltaisessa pienessä ympäristössä hämähäkki on täysin tyytyväinen. Puut antavat suojaa päivän ajaksi ja öisin asukki kutoo ja juonittelee. Eläintä saa tarkkailla lasin läpi ilman että se häiriintyy. Uteliaat katseet eivät sen iltarutiineja hidasta, vaikka sillä hyvä näkö onkin. Itse hämähäkkiä ei tässä kuvassa näy.

Teksti ja kuvat: Håkan Söderholm
hakan.soderholm3 ( at ) luukku.com

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *