hinkalo3

Hinkalokuoriaisten kasvatusohjeet

Teksti ja kuvat: Håkan Söderholm

Lyhyesti lajista: Tribolium confusum eli hinkalokuoriainen on pieni laji. Aikuinen kuoriainen on alle puolen sentin mittainen. Väritys on kahvinruskea. Aikuiset toukat ovat samaa kokoluokkaa. Ne ovat pehmeitä ja niiden ruumiissa on harvakseltaan karvoja. Toukat ovat hieman kellertäviä. Kuten muillakin kuoriaisilla, täysimittainen toukka koteloituu ja joidenkin viikkojen kuluttua kotelosta ryömii esiin aikuinen hinkalo. Näitä elää myös Suomessa. Ne viihtyvät sisätiloissa ja hakeutuvat viljatuotteisiin. Tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin viljelyyn ryhdytään. Hinkalot eivät ole yhtä pahoja tuholaisia mitä esimerkiksi riisihäröt. Avonaiseen kuivamuonapakkaukseen hinkalot kyllä pääsevät. Laji ei kuitenkaan osaa kiipeillä muovilla tai lasia pitkin. Kuoriainen ei sisätiloissa pahemmin lennä ja tasaiselta alustalta se ei lentoon pääse. Kun kuoriaisen ottaa käteen, se voi erittää pistävänhajuista nestettä. Toukat eivät omaa tätä puolustautumistekniikkaa.

Hinkalokuoriainen käppäilee etusormen päässä.

Miksi hinkaloita pitäisi kasvattaa ja mistä niitä saa? Hinkaloita kasvatetaan jonkun verran muualla Euroopassa ja ehkä Amerikassakin, mutta Suomessa lajia ei pahemmin ole kasvatettu. Itse aloitin lajin kasvattamisen ja samalla sen mainostamisen noin pari vuotta sitten. Lajin suosio on kasvussa, mutta kotimaisista eläinkaupoista sitä ei saa. Sitä kannattaakin kysellä kotimaisilta kasvattajilta netin kautta, nyt kun kasvattajien määrä kerran kasvaa. Hinkaloita kasvatetaan lähinnä siksi, että ne ovat hyvää poikasruokaa monille pienille eläimille, niin aikuisina kuin toukkinakin. Niitä voi syöttää esimerkiksi tarantulien slingeille, verkkohämähäkkien kuten mustaleskien poikasille, rukoilijasirkkojen poikasille tai vaikkapa nuolimyrkkysammakoille. Monille tuttu ”buffalo” eli kanalakuoriainen (Alphitobius diaperinus) on toistaiseksi yleisempi laji kasvatuksessa mitä hinkalo, mutta se on silti liian suuri saaliseläin ihan pienimmille lemmikkieläimille tai niiden poikasille. Toki buffaloiden vastakuoriutuneita toukkia voidaan käyttää samaan tarkoitukseen, mutta hinkaloiden etu onkin siinä, että ne ovat aina pieniä.

Täysikasvuisia toukkia.

Miten hinkaloita kasvatetaan? Kasvatus on erittäin helppoa, ensin pitää vain tehdä sopiva seos. Tavallisia jauhomatoja pidetään usein pelkissä jauhoissa, mutta hinkalot pitävät vähän karkeammasta seoksesta. Seoksen tekemisessä voi käyttää mielikuvitusta, lähes kaikki viljatuotteet ja muutkin kuivamuonat käyvät. Seleet, jauhot, hiiva, murot, myslit, kaurahiutaleet, häkkilintujen, kalojen sekä koirien kuivamuonat jne. Ainekset sekoitetaan keskenään ja kaadetaan vaikka lasipurkkiin tai pakasterasiaan. Seosta kannattaa tehdä aluksi ainakin 3-4 desiä tai vaikka puoli kiloa. Seosta pidetään aina kuivana eikä sitä saa sumutella. Joskus harvoin voi kuoriaisille tarjota pieniä hedelmänpaloja, joista ne saavat vettäkin. Kostea seos on pahasta, sillä tämä laji viihtyy kuivissa paikoissa. Kun seos on valmis, kipataan sinne vähintään parisenkymmentä kuoriaista. Jos on joltain kasvattajalta saanut pienen köntin vanhempaa seosta, niin sen voi sekoittaa uuden joukkoon. Näin uudessa seoksessa on heti toimiva kanta, eli toukkia, koteloita ja aikuisia kuoriaisia. Kun seos on saanut olla suhteellisen rauhassa noin puoli vuotta, niin sen jälkeen viljelmässä on jo sadoittain kuoriaisia ja vielä enemmän toukkia. Tämän kaltainen viljelmä ruokkii monta nälkäistä suuta. Jos viljelmä tuntuu räjähtävän käsiin, voi sen puolittaa vaikka kerran vuodessa. Viljelmä tulisi joka tapauksessa puolittaa siinä vaiheessa kun purkin seoksen pinta alkaa muistuttaa ylikansoitettua muurahaiskekoa.

Kuva omasta seoksestani. Pari kuoriaista juoksee kaurahiutaleen taakse piiloon.

Teksti ja kuvat: Håkan Söderholm

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *